BLOGGER TEMPLATES - TWITTER BACKGROUNDS »

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Kutabeachin yöelämä


Olimme tottakai kulttuurimatkailun ohella hoitaneet oman osamme pakollisesta balilla ryyppäämisestä. Kutabeach sekä jalan distrikt ovat täynnä baareja ja klubeja joihin jokaiseen on kasa indonesialaisia herhiläisiä repimässä kevytkenkäisiä turisteja tutustumaan saaren syntiseen puoleen, viinaan, huumeisiin ja prostituutioon...
Meno klubeilla oli katossa viikon jokaisena päivänä, kutabeach ei lepää koskaan.
Valitettava tosiasia on että kokoajan saa olla todella varovainen. Joka paikassa kokkelipäissään mölyäviä austraalialaisia, douppien tyrkyttäjiä sekä huoria jotka kielteisen vastauksen saadessaan yrittävät viimeisenä oljenkortena tulla iholle ja pölliä kännisen länkkärin lompakon. Näin kävi meikäläiselle, onneksi tunsin eukon käden joka Pyrki taskulleni. Läppäsin kden pois ja huusin muutaman kirosanoja sisältävän lauseen, jolloin eukko katosi hyvin nopeasti samaan suuntaan mistä oli tullutkin. Sitten tietysti huumeet, joka nurkassa tarjotaan hasista, kukkaa, kokkelia ja piriä ja kielteisen vastausen jälkeen seuraava kaupattava artikkeli on tietysti nuoret naiset. Balilla on käytäntö, mitä kännisempi länkkäri, sitä rikkaampi kyyppäri. joka mestassa on jonkin lainen happyhour, yleensä 20-01 mallia: osta yksi mitä tahan ja saat toisen kaupan päälle, petollinen konsepti mutta toimii ;) Balilla on myös viimeaikoina raportoitu monia tapauksia metanoli myrkytyksistä turistien keskuudessa, joten aina kun tilasin esimerkiksi kossukolan (erästä ihmistä nostalgioiden ;) pyysin aina viinaa shottilasiin tilkkasen jotta pystyin vanhalla sytkäri kikalla kokeilemaan onko viina juomakelpoista ja säilyykö näkö kun sitä juo. Tätä temppua kohtaan baarimikot olivat yllättävän suopeita ja ymmärtäväisiä, eivätkä näyttäneet kertaakaan nyrpeää naamaa. Kaiken laisia kommelluksia mahtui myös mukaan, eräänä iltana olimme menossa skygarden nimiseen kutanbeachin ykkösmestaan ja ystäväni halusi käydä tomaatin kautta. Kävimme tomaatilla nostime rahaa ja painoimme pelimestoille, jossa ystäväni huomasi pankkikorttinsa puutuvan. meikäläisen indoliittymän saldot karisivat nollaan alta aikayksikön kun hätäisiä puheluja käytiin kotosuomeen jotta kortti saataisiin kuoletettua. Selvisi että tililtä oli ehditty nostamaan noin 200e ennen kun kortti saatiin kuoletettua.. Kortti oli jäänyt pankki automaattiin ja seuraavasta asiakkaasta tuli noin 2,5 miljoonaa rupiaa rikkaampi. Paska homma, mutta ei voi todeta kun että ihan omaa tyhmyyttä. Ystäväni on materiaalin kanssa lähtökohtaisesti sellainen sählä että jos hän ei jotain saa rikki, niin sen sitten hävittää. Tästä onneksi selvittiin minimaalisilla vahingoilla, aatelkaapas jos oltaisiin huomattu vasta seuraavana aamuna...
Balin huumepilotiikka on aika ihmeellinen, kolmen gramman nokare pilveä tietää 8v linnaa mutta taika sienet ovat laillisia ja niitä mainostetaan isoin julistein joka kadun kulmassa ja tietty myös tyrkytetään. En ymmärrä mitä austraalialaisten turismojen päässä liikkuu kun tulevat tänne vetämään kamaa ihan mielettömällä riskillä. Onneksi minä ja ystäväni olemme kaljamiehiä, joten ei tarvinnu kuumottaa siinä suhteessa. Eräänä yönä kyllä pikkasen kuumotti kun lähdimme kävelemään baarista takaisin hotellille. Ensin pari horatsua iski meihin kiinni ja rupesivat roikkumaan hihoissa. Sen jälkeen horatsujen parittajat rupesivat ajamaan skoottereilla vierellämme. Vaikka vastauksemme joka asiaan oli kertatoisensa jälkeen jyrkkä eivät sitä ottaneet kuuleviin korviinsa. Loppujen lopuksi seurasivat meitä hotellin portille saakka, jolloin huomasin kaiken kukkuraksi että meikäläisen koko matkan hätistelemä eukko olikin lady boy.. että näin.. Onneksi eivät tulleet enää porttia pidemmälle koska tiesivät hotellin vartioiden potkivan heidät pellolle niin että tukka vaan heiluu ja luovuttivat.
Kaikenkaikkiaan olimme balilla 10 päivää vaikka alun perin piti olla vaan 5, tämä johtuen siitä että satama oli suljettu merenkäynnin takia, oli kuulemma yksi lautta meinannut upotakkin. Kun vihdoin ja viimein pääsimme lähtemään tuolta kirotulta saarelta oli yksi asia varma ja se on että kutasta ei lähdetä ilman tyhjää lompakkoa ja maksakirroosia. 




 kavarini nousuhumalan alku-asteella...

0 kommenttia: