Ensimmäisen kappaleen loppu, ja seuraavan alku

Olimme edwini luona vielä yhden yön. seuraavana iltana junamme lähtisi Jakartaan. Illalla kävimme juhlistamassa ystäväni ja edwinin viimeistä iltaa yhdessä ennen hänen kotiin lähtöään, biljardin ja oluen merkeissä. Valvottiin yö myöhään polteltiin paljon tupakkaa fiilisteltiin kaikkea yhdessä koettua, ja kuinka suht pienessä ajassa meistä ja edwinistä oli tullut todella hyviä ystäviä. ensinmäistä kertaa tuli hieman haikea olo siitä että ystäväni lähtee takaisin suomeen, enkä tiedä milloin seuraavan kerran nähdään. Ensimmäisen kerran tajusin että vapaudella on myös hintansa kun joutuu jättämään tärkeitä ihmisiä taakseen ja itse jatkamaan matkaa.

Seuraavana päivänä nukkuessani vielä olivat edi ja ystäväni käyneet ostamassa kaupasta hampurilaisten tekoon ainekset kun edi oli pyytänyt että ystäväni kokkaisi suomalaista sapuskaa. Lähikaupan valikoima oli ollut aika suppea jote oli kaverini roskaruuan ystävänä päätynyt itsetehtyjen hamppareiden linjalle. Mainittakoon että sen minkä hävisi suomalaisessa perinne ruuassa, korvasi herkullisuudellaan. Ja vielä edin kivikautisissa fasiliteeteissa valmistettuna :)

Illalla olikin sitten aika hypätä jakartaan menevään junaan. Edwin tuli saatamaan meidät asemalle ja hyvin haikeana hyvästelemään ystäväni. Joka toivoi pääsevänsä uudestaan indonesiaan vielä joskus puolisonsa kanssa morjenstamaan Edwiniä.

Junamatka jakartaan sujui leppoisissa merkeissä teetä juoden ja poltellen tupakkia juna vaunujen välissä. Aikaisin aamulla saavuimme jakartaan ja otimme taxin aikaisemmin jo hyvksi toteamaamme gestariin jossa olimme viettäneet aivan ensimmäisen yön yhteisestä reissustamme. Ympyrä oli sulkeutunut. Päivä meni levätessä ja makoillessa huoneessa, illalla haettin kaupasta isohko määrä bintangia ja valvottiin koko yö, fiilisteltiin menneitä ja mietittiin tulevaa. Tunnelma oli todella haikea ja kaihoa täynnä, kumpikaan raavas mies ei sitä päälepäin näyttänyt mutta sen tunsi ilmassa.

Aamu alkoi sarastaa. Pihaan ajoi kaksi taxia, toinen viemään lentokentälle ja toinen juna asemalle. Kättely, halaus, hyvästit ja yhteinen nyökkäys saattoivat ystäväni kotimatkalle takaisin oman elämänsä pariin ja minut uuden alkuun. Kiitos kun olit mukana tämän ensimmäisen taipaleen, Max.

 balilta

 bromosta

 semarangista