Seuraava päivä meni blöijjatessa suurinman osan
ajasta. Laivan oli määrä lähteä satamasta yheksältä illala. Kävimme moikkaamassa
vielä Edwinin perhettä ja laittamassa meikäläisen postikortit matkalle kohti suomea
ja muutamaa muuta euroopan maata. Sataam saapuessamme sain tietää että lähtö oli
viivästynyt kello yhteen yöllä. Jätettin meikäläisen reppu Edwinin äidin luo, joka
sattui asumaan ihan sataman vieressä ja mentiin kaupungille syömään ja palloilemaam.
uusi yritys, ja taas oli lähtö viivästynyt syystä x, kello viiteen aamulla. menimme
Edwini kanssa laivaan ja etittiin meikäläisen kansi, sikaosastolla tietysti, missäpä
muualla :)
Nelisen tuntia juteltiin ja käytiin kaikkea
yhdessä koettua läpi. Kello tuli neljä ja oli edwinin aika lähteä. Toiset hyvästit
muutaman päivän sisään.. Kaikkea hyvää ja miljoona kiitosta kaikesta. Toivottavasti
vielä joskus tapaamme uudestaan, Edwin.
borobudurista
eläin kauppaa semarangissa, indonesian varjo puolia.
laiskiainen, voi raukkaa :(
Edwinin perhe
Edwin ja veljen tyttärensä Rikita
1 kommenttia:
Kiitos kortista! Saapui kirjattuna kirjeenä eilen, eli 15.2. Olit kirjoittanut siihen lähettäneesi sen 6.2., joten kortin matka Ruotsiin ei kestänyt kuin yhdeksän päivää. Saman tuntuu välillä kestävän Helsingistä tänne...
Lähetä kommentti