Dieng

Seuraavana aamuna lähettiin bussilla Diengin kylään joka oli noin kuuden tunnin matkan päässä Semarangista. Saavuimme vasta illalla Diengiin johtuen venyneistä aamutoimista ja vetkuttelusta.. Jäimme yöksi homestay konseptilla toimivaan pieneen kodikkaaseen majataloon. Seuraavana aamuna vuokrasimme kaksi kappaletta skoottereita ja lähdimme kiertelemään pitkin Diengiä. Viiden euron sopu hinnalla per päivä. Ajelimme kymmenisen minuuttia pitkin vuoristo tietä ja saavuimme vulkaaniselle lähteelle.Joka puolella haisi kananmunapierun hajuinen paska. Haju tuli maaperästä sekä lähteestä itsestään kuplivasta rikki kaasusta. lähteen vesi oli pikimustaa, lietteen näköistä kiehuvaa nestettä. koko lähde höyrysi niin perkeleesti että en aluksi meinannut saada sen sisällöstä kuvia ollenkaan, mutta onneksi tuuli kääntyi ja sain muutaman napattua :) Seurasi ajelua jonkun aikaa kunnes pääsimme järven rantaan, valitettavasti ilma oli niin sumuinen että ison järven rannalta ei näkynyt kymmentä metriä pidemmälle rannasta joten matka jatkui kinttupolkuja pitkin takaisin isommalle tielle. Pysähdyttiin ottamaan kuvia korkealla sijaitsevalle pysähdyspaikalle jossa hengaili muutama paikallinen jotka edi pyysi myös poseeraamaan kuviin. Muutama sata metriä alempana laaksossa komeili kraaterijärvi joka kiehui, siis ihan oikeasti kiehui! no pitihän sitä varoituskylteistä huolimatta mennä lähempää kyyläämään, oli todella mielen kiintoista nähdä millä lailla tuo miljoonien litrojen vesimassa kiehui kuin kattilassa 24/7. Seuraava etappi oli sitten jo sellainen paikka jonne turisteja ohjattiin ja jonne joutui maksamaan pääsymaksun 6000 rupiaa eli noin 40 senttiä. onneksi Diengissä vierailee pääasiassa vain kotimaisia turisteja. Itse järvi oli kyllä näkemisen arvoinen, haalean vihreäksi ja sameakski rikin värjäämä. ja tietysti rikkiä kupli järvestä pieninä kuplina joka paikassa. Sen jälkeen nasigorengin kautta palauttamaa skootterit ja hyppäämään iltapäivän bussiin takaisin semarangiin. Kaiken kaikkiaan Dieng oli aivan loistomesta, enkä yhtään ihmette sitä että Edwin kertoi unelmoivansa muuttamisesta Diengiin viettämään eläkepäiviään. Ehdottomasti hienoin ja kotoisin vuoristokylä missä olin toistaiseksi Indonesiassa käynyt, Bromo oli toisi hieno mutta suosittelen diengiä, hienot maisemat, ei länsimaalaisia ja majatalot ovat oikein kotoisia ja mukavia. Ja tietty sama juttu kun bromossa, kun kylä sijaitsee korkeella vuoristossa on siellä mukavan viilee, vähän niinkun Suomessa kesällä ;)

 maasta kuplivia rikkikaasuja

 vulkaaninen lähde

 Hindu temppeli Diengissa

 Kiehuva kraaterijärvi

 alla rikin vihräksi värjäämä järvi

 järvestä kupli kokoajan rikkikaasuja