Jogjakarta

Temppelin ihailun jälkeen lähdettiin kohti Jogjakartan biitsejä.
rantaan kun päästiin, huomattiin että merenkäynti oli hiukka liian kova uimiselle. Noin kuuden metrin aaltoja, jotka rantaan tullessaan pienenivät parimetrisiksi. Kun ei uida uskallettu niin taklailtiin aaltoja vähän matkaa rannasta merelle, ssillä seurauksellä että rantaan kerääntyi iso kasa paikallisia pelastusrenkaineen :D Valitettavasti ei saatu kuvia kun kummankin kamera jäi autoon mutta edwin lupasi latailla omalla kameralla ottamiaan kuvia meille facebookkiin.
Takasin tulomatkalla kohtasimme toistaiseksi ällöttävimmän asian mitä kumpikaan on ikinä maistanut, smellyfruit aka paskahedelmä. yksi kadun pätkä täynnä näitä hirvityksiä.
Sanoivat että haisee pahalle mutta maistuu hyvälle. totuus: haisee paskalle, maistuu kuolemalle potenssiin 10..

Edwin ja taustalla paskahedelmiämiä

Paskahedelmien oma katu